torstai 2. joulukuuta 2010

Vuorokauden vaihtuessa

Syksyllä 
Nyt on syksy, ja kultaiset linnut lentävät kaikki kotiin sinisen veden yli, rannalla istuen tuijotan syksyn koruja, ja hyvästely humisee puissa. Hyvästely on suuri, ero edessä, mutta jälleennäkeminen on varma. Siksi on uni kevyt, kun nukahdan,käsi pään alla. Tunnen erään äidin hengityksen silmilläni ja erään äidin suun sydäntäni vasten: nuku ja uinu, lapseni, sillä aurinko on poissa.
–Södergran, Edith-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti